Tänään on siis mun ensimmäinen päivä parempaan. Jänskättää! :D

Mulla on tänään siis tiedossa aika kuntosalille ja siellä kartoitetaan vähän tilannetta: oonko harrastanu kui paljo liikuntaa ennen tai oonko käyny ennen kuntosalilla. Sitten mä saan oman ohjelman sinne ja se käydään ohjaajan kans läpi laite laitteelta. Sitte jos mulla on jotain kysymistä niin voin kysyä niiltä. Mun äiti on kuitenki luvannu maksaa sen kuntosalin, jos vaan käyn siellä useammin kuin pari kertaa viikossa. Oon luvannu käydä neljä kertaa.

Mä oon ite rakentanu itelleni ruokavalion, tietysti kuntolehtien ja personal trainerin avustuksella. Oon mä käyttäny myös omaakin päätä. Mun uudessa ruokavaliossa pohjana on terveellinen ja hyvänolon ruoka. Paljon kasviksia, hedelmiä, proteiinia ja hyviä rasvoja. Käytän myös ruokavalion lisänä omega-3-kalaöljykapseleita, koska meidän perheessä syödään hyvin harvoin kalaa. Mikä johtuu siitä että mun veli on allerginen kalalle. Syön kuusi kertaa päivässä, kolme ns ateriaa ja muut välipaloja. Mun päivän kalorisaldo tulee olemaan 1500 kcal, mikä koostuu seuraavasti: 

Aamupala - 250 kcal

Välipala - 150 kcal

Lounas - 400 kcal

Välipala - 150 kcal

Päivällinen - 400 kcal

Iltapala - 150 kcal

Pääpointti on, että joka aterialla tulisi proteiinia ja kasviksia. Yritän syödä 2 dl marjoja päivässä, vähintään yhden hedelmän ja puoli kiloa kasviksia. Pyrin myös kouralliseen pähkinöitä päivässä.

Tässäpä vähän terveellisiä kuvia väliin. Näyttääpä maukkaalta :P

Mun liikunta tulee olemaan ainakin aluksi kuntosali, katson miten se vaikuttaa. Käyn kylläkin pelaamassa salibandya maanantaisin, mutta en vielä tiedä pitäiskö mun ottaa se huomioon sen päivän ruokavaliossa. Ehkä.

Mä oon joskus harrastanu kestävyysjuoksua, ja haluaisin alottaa sen uudestaan. Mutta tarvitsisin uudet lenkkarit, ja se ei onnistu ihan heti, koska mulla ei oo rahaa. Tyydyn siis ensin pelkkään kuntosaliin ja ulkona oleskeluun ja katsotaan sitten myöhemmin että josko saisin ostettua uudet lenkkarit. Haluan kuitenkin kerralla ostaa hyvät, enkä mitään huonoja jotka kestävät yhden kesän.

Mulla on niin sanottuja välitavoitteita tietyn ajan kuluessa. Kokonaisuudessaan haluaisin siis pudottaa painoa 15 kg ja myös saada paremman elämän. Voin saavuttaa painonpudotustavoitteeni ensi kesään mennessä, ja tämä on ihan realistista. Niin kuin jo sanoin, olen siis asettanut välitavoitteita ja pienet palkinnot, jos olen saavuttanut ne.

Ensimmäinen välitavoite on kahden kuukauden kuluttua ja silloin haluaisin olla 6 kg kevyempi, osaisin syödä suhteellisen hyvin ja erottaisin hyvän ja huonon ruoan toisistaan.

Te varmasti mietitte että miten sitten on herkkujen laita. Voin käsi sydämellä sanoa, että olen armoton tunnesyöppö. Kun sattuu oikein paha päivä, että kaikki menee pieleen, niin syön kaiken mitä kaapista ikinä löytyykin. Siis kaikki herkut. Olen sanonut, että äiti ei saisi ostaa enää herkkuja. Se ei tietenkään ole aivan mahdollista, koska perheessäni on kaksi urheilijasyöppöä, jotka kuluttavat niin paljon että voivat syödä mitä tahansa, ilman että se näkyy vyötäröllä tai reisissä. Eli minua siis koetellaan herkkujen suhteen vielä enemmän. Kasvatan siis myös itsehillintää. Huhhuh, mitenhän selviän. Ei kun tulta päin!

En aio jättää herkkuja kokonaan pois ruokavaliostani, koska tiedän ettei se onnistu. Jos kieltäydyn kokonaan, niin tulen syöneeksi vielä enemmän herkkuja. Olenkin siis päättänyt että kahden viikon välein, lauantaina, on minun herkkupäiväni. Saan silloin syödä 150g karkkia. Tietysti olen sitten vähentänyt jostain muusta ne kalorit.

Sitten olisi alkoholi. Olen tottunut juomaan viikonloppuna pari olutta ja viiniä. Kaikki alkoholihan on yhtä kalorista, sen nyt tietävät kaikki. Mutta eräs ystäväni, joka tietää varmasti syömisestä, juomisesta, laihduttamisesta yms enemmän kuin kukaan muu, sanoi minulle: "Kuiva valkkari on laihduttajien juoma. Lasillinen lauantai iltana saa hyvälle tuulelle, eikä lihota sen enempää kuin mikään muukaan." Pyrin kuitenkin siihen, että saan juoda alkoholia kerran kahdessa viikossa.

Tässä oli minun asiani tällä kertaa, kirjoittelen illalla enemmän, kun tiedän miten ensimmäinen päivä uutta elämääni on mennyt. Postaan myös varmasti kuvia ensimmäisestä päivästäni. Näkemisiin.

Haleja,

Jenni

 

 

Olen aina miettinyt että miksi olen sellainen nyt kuin olen. Välillä keksin ihan todelliset syyt, välillä syytän jotakuta muuta omista valinnoistani. Hauankin kirjoittaa tähän blogiin niin ikään ohjeita terveellisempään elämään, myös ohjeita liikunnasta ja mielialastakin. Tämän kirjoittaminen voi auttaa minua itseänikin saavuttamaan tavoitteeni ja löytämään todellisen minäni.

Minä uskon siihen, että jokaisella meistä on jossain todellinen minänsä. Se ei ole mikään unelmaminä, jota kaikki aina yrittävät etsiä. Unelmaminän löytäminen on mahdotonta, koska ei kukaan pysty koskaan saavuttamaan kaikkia unelmiaan, ei itsensä eikä minkään muunkaan suhteen. Yleensä unelmointia on kahdenlaista, on realistista ja sellaista, mitä ei voi saavuttaa. Unelmia itsestä ja tietysti kaikesta muustakin syntyy koko ajan lisää. Itse olen koonnut tavoitteelliset unelmani paperille, käärinyt paperit rullalle ja laittanut purkkiin.

Näin ensimmäiseksi artikkeliksi minun täytyy varmaan kartoittaa tilannetta hieman. Olen siis vasta 19-vuotias tyttö, jolla on lievää ylipainoa. Ylipaino ei kuitenkaan ole ainoa syy elämäntapojen muuttamiseen, vaan myös se henkinen ja fyysinen puoli minusta vaativat sitä.

Tällä hetkellä ruokavalioni koostuu lähinnä vain herkuista. Minulla ei ole mitään konkreettista tekemistä päivisin, joka pitäisi päivärytmini kohdallaan. On vaikeaa elää tietynlaisessa rytmissä, jos ei ole mitään mikä pitäisi rytmiä yllä. On helppoa, jos olisi koulua päivisin ja illat ns vapaata. Tai sama asia työssäkäyvillä. Olisi paljon helpompaa suunnitella päivän ohjelmaa, ruokarytmiä, liikuntasuorituksia ja kaikkea muuta, jos olisi jokin konkreettinen tekeminen/pakollinen asia, joka rytmittäisi päivää. Mutta takaisin ruokavalioon. Näytän ruokavalioni kuvin, sillä kuvathan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Niin kuin meillä kaikilla, myös mulla on joskus vaikeita päiviä. Enkä tarkoita niillä pelkästään huonoa päivää syömisten ja juomisten suhteen, vaan myös henkisen mielialan suhteen. En aio kertoa täällä sen enempää perheestäni/läheisistäni, varjelen sillä heidän yksityisyyttään. Sanon kuitenkin, että meillä kotona on melko epätasapainoinen tunnelma jatkuvasti, joka on myös vaikuttanut siihen miten syön ja juon. Sanottaisiinko, että on liikaa aikaa miettiä yksikseen omaa elämäänsä, jos tiedätte mitä tarkoitan. Ja kun alkaa miettiä liikaa, alkaa muodostaa tietynlaisen kuvan itsestään ja sitä kuvaa joko vihaa tai rakastaa. Ja mulla se on aina ollut nimenomaan vihaa. En muista milloin joku olisi sanonut minulle jotain kaunista lähipiirissäni. Taakka jota joutuu lähtösijoiltaan asti kantamaan, vaikuttaa koko elämään. Nyt olen kuitenkin päättänyt, että taistelen sitä vastaan enkä anna sen enää tehdä pahaa elämässäni. Siitä kärsin vain minä itse. 

Mutta, niin kuin jo aiemmin sanoinkin, olen päättänyt muuttaa elämäni suunnan. Meillä kaikilla on kuitenkin vain yksi elämä, uskon siihen, ja se meidän pitäisi elää siten kuinka haluaisimme elää. Yli 7 vuoteen en ole elänyt siten kuin olisin halunnut. Miksi. En tiedä.

Olen aina miettinyt, mitä muut ajattelevat minusta ja se on ollut minulle aina todella tärkeää. Olen myös sitä sorttia, että jos joku sanoo pahasti, otan sen kyllä todella itseeni. Vuosien mittaan olen kuitenkin oppinut erottamaan ne ihmiset elämästäni, joilla ei ole siinä mitään merkitystä ja ne, joilla on merkitystä. Ja ne ihmiset joilla ei ole elämässäni mitään merkitystä, ovat jääneet unholaan, vaikka olisimme kokeneet paljon hyvää ja kaunista yhdessä.

Ihmisiä on monenlaisia maailmassa. Myös minun maailmassani. Se miksi kerron teille näitä asioita, auttaa minua itseäni. En välitä, jos teidän mielestä puhun kaikkea turhaa. Jo pelkkä asioiden kirjoittaminen auttaa minua käsittelemään asioita ja miettimään niitä. Olen joutunut kokemaan elämässäni niin paljon pahaa; tärkeiden ystävyyssuhteiden hajoamisia, pettämistä, läheisten ihmisten kuolemia. Sanon kuitenkin aina että vaikeuksien kautta selviää aina voittoon. Nämä kaikki asiat mitä olen tässä luetellut, ovat aiheuttaneet sen miten syön ja juon päivittäin. Minkälaiset elämäntavat minulla on.

Every beginning is also the end of one. We just don't know what.

Onnittelut uudesta blogistasi!

Tämä on esimerkkiartikkeli. Uutta sisältöä voit luoda blogin hallinnan kautta. Voit poistaa tämän artikkelin artikkeliarkiston kautta.